Ratkaisukeskeinen terapia voi tuoda selkeyttä, suuntaa ja helpotusta usein jo muutaman tapaamisen aikana. Keskimäärin 5–10 käyntiä voi riittää siihen, että olo kevenee ja muutoksen suunta hahmottuu. Käyntitiheys sovitaan aina yhdessä – esimerkiksi kahden viikon välein.

Terapian keskiössä on tulevaisuuteen suuntautuva työskentely, toivo ja voimavarojen vahvistaminen. Se ei kuitenkaan sulje pois menneisyyttä. Päinvastoin – vaikeistakin elämäntapahtumista voidaan puhua syvällisesti ja turvallisesti. Raskaat kokemukset ovat voineet tuoda mukanaan kipua, mutta niihin voi sisältyä myös jotakin opittua, oivalluksia tai suuntaa siitä, mikä elämässä on tärkeää.

Terapia ei ole “lyhyt versio” pitkästä terapiasta, eikä sen tarkoitus ole ohittaa merkityksellisiä kokemuksia. Se on oma, vaikuttava terapiamuotonsa, joka rakentuu selkeiden menetelmien, dialogin ja asiakkaan oman asiantuntijuuden varaan. Työskentely voi olla lempeää ja syvällistä yhtä aikaa: yhtä hyvin voidaan käsitellä arjen kuormitusta kuin pitkiä varjoja jättäneitä elämäntapahtumia. Mukaan riittää se, että haluat pysähtyä oman elämäsi äärelle. Vastaanotolleni olet tervetullut juuri sellaisena kuin olet – matalalla kynnyksellä, ilman lähetettä, diagnoosilla tai ilman. 

Tietosuoja, kirjaaminen ja palvelun saatavuus

Terapia, jota tarjoan, ei kuulu terveydenhuollon palveluihin. Tämän vuoksi tietoja ei kirjata potilasasiakirjoihin eikä Omakantaan. Olen kuitenkin sosiaalialan rekisteröity ammattihenkilö, ja noudatan työssäni ammattieettisiä periaatteita sekä hyvää tiedonhallintaa.

Kirjaan terapiatyöskentelyn aikana vain välttämättömät työmuistiinpanot, ja ne säilytetään paperisina, ilman henkilötietoja, lukollisessa ja valvotussa tilassa. Näin varmistetaan, ettei asiakasta voida tunnistaa, eikä tietoturvariskiä synny.

Tarjoan terapiaa sekä kasvokkain viihtyisässä vastaanottotilassa että etäyhteydellä (Teams) koko Suomeen. Asiakas voi valita itselleen sopivimman tavan tavata.

Koska palvelu ei ole Kelan korvattavaa, terapiakäynnit maksetaan yleensä itse. Joissakin tilanteissa myös työnantaja voi osallistua kustannuksiin. Hoidon saatavuus on sujuvaa, ja vapaita aikoja löytyy kohtuullisen nopeasti – näin apu on saavutettavissa silloin, kun sille on aidosti tarvetta.

Terapian historia

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia (SFBT) on 1980‑luvulla kehitetty, nykyaikainen ja vaikuttava terapiamuoto, jonka juuret ulottuvat paljon syvemmälle psykoterapian historiaan. Menetelmä pohjautuu Steve de Shazerin ja Insoo Kim Bergin pioneerityöhön, mutta sen filosofinen perusta löytyy psykiatri Milton H. Ericksonin ajattelusta.

Erickson korosti asiakkaan omia voimavaroja, oivalluksia, poikkeuksia ongelmien keskellä sekä uskoa siihen, että muutos voi rakentua pienistä askelista. Nämä periaatteet muodostavat ratkaisukeskeisen terapian ytimen edelleen.

”Tutkimusten mukaan oikein kohdennettuna lyhytterapia voi olla yhtä vaikuttavaa kuin pitkäkestoinen psykoterapia – ja usein helpotusta voi kokea jo muutamassa tapaamisessa”

Terapian vaikuttavuus

• 100 potilasta, satunnaistettu STPP- tai CBT-ryhmään: ei merkittäviä eroja hoitotuloksissa — molemmat terapiamuodot yhtä vaikuttavia.  (Comparative effectiveness of short-term psychodynamic psychotherapy (STPP) and cognitive behavioral therapy (CBT). 2025. Comparative effectiveness of short-term psychodynamic psychotherapy and cognitive behavioral therapy for major depression in psychiatric outpatient clinics: a randomized controlled trial | BMC Psychiatry | Springer Nature Link.)

• Ajoissa aloitettu lyhytterapia on vaikuttava ja tehokas hoito esimerkiksi masennukseen, ahdistukseen ja elämän kriisitilanteisiin sekä työuupumuksen ensioireisiin. Sairauspoissaolot voivat vähentyä jopa viisikymmentä prosenttia. (Aava. 2026. Tutkittua ja näyttöön perustuvaa hoitoa: Lyhytterapia on tehokas työkalu työkyvyn ylläpitämiseen | Aava.)

• Kognitiivisella lyhytterapialla saadaan erinomaisia tuloksia masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. Luotettavaan toipumiseen masennuksen (lievä, keskivaikea) on päästy 41,5 %:ssa tapauksista. Ahdistuneisuudesta kärsivillä luotettava toipuminen on havaittu yli puolella, eli 55 %:lla. Luotettavasta toipumisesta puhutaan ahdistuneisuuden osalta, kun oirepisteet vähenevät GAD-7-oirekyselyssä vähintään 4 pistettä ja siirrytään häiriötasoista oireilusta ei-häiriötasoiseen.  (Terapiat etulinjaan. 2024. https://terapiatetulinjaan.fi/ajankohtaista/uutinen/2024/04/30/kognitiivisen-lyhytterapian-tuoreet-tulokset-julkaistu/.)